Juha päätti perustaa Kenian perhonsitojien yhdistyksen, jotta asiaan voisi laajamittaisemmin vaikuttaa. Yhdistys on koonnut toimintaansa laajasti perhonsidonta-alan toimijoita, kuten yritysten laadunvarmistajia ja pikku pajojen omistajia. Yhdistyksen kautta on koulutettu CITES-määräyksistä. Juha kertoo tuoneensa esimerkin Suomesta: ”Meillä on rajajoki Suomen ja Norjan välillä – Teno. Jos rantaudun Norjan puolelle ja minulla on rasiassa esimerkiksi viidakkokukkoa, jonka käyttö on CITES-määräyksin kielletty, periaatteellisella tasolla kalastajana rikon lakia. On siis perhokalastajankin näkökulmasta parempi, että uhanalaisen linnun materiaalia ei käytetä, saatikka linnun itsensä kannalta.”
Yhdistyksen kautta on koulutettu ergonomiaan ja valaistukseen liittyvistä asioista. Sitojien työpäivät voivat hyvin olla kahdeksan- tai yhdeksäntuntisia – jopa pidempiä, jos on sesonkiaika. Juha oli nähnyt, kuinka jotkut sidontayritykset värjäsivät erittäin myrkyllisillä kemikaaleilla höyhenet itse omilla pihoillaan ilman mitään suojatoimia. ”Oli raastavaa nähdä pienten lasten leikkivän ympärillä,” Juha kertoo. Asioista puhuttiin yhdistyksessä, mutta myös kalastuksesta. Ihmiset halusivat kuulla, millaisia kaloja eri perhoilla saadaan. Juha kertoo yhdistyksen toimineen nyt aktiivisesti kymmenen vuoden ajan ja asioihin tulleen muutoksia.
https://ottiperho.com/perhot/lohiperhot/otin-mustavihrea/
Materiaalihankintaa Keniassa
Perhonsidontaan Keniasta löytyy runsaasti materiaaleja. Tiettyjen materiaaleja kohdalla kuitenkin syntyy pullonkauloja, joiden kanssa on opittava elämään. Koukut ovat kuitenkin yksi vaikeimmista materiaaleista. Laatukoukut kuten Mustad, Kamasan ja vastaavat saattavat loppua koko maasta esimerkiksi puolen vuoden ajaksi. Kun sitten koukkuja tulee maahan, on järkevää yrittää ostaa niitä pariksi vuodeksi varastoon. Pienetkin asiat voivat vaikuttaa sitomon toimintaan. Kerran yksi sitoja oli varastanut pajalta 1500 kappaletta Mustadin kaksihaarakoukkuja. Kun asia selvisi, koukut oli jo myyty eteenpäin. Vaikka tappio oli sinällään pieni, sinä kesänä jäi suuri osa lohiperhoista sitomatta.
Keniassa paikallisia ja yleisesti tuontitavarana saapuvia materiaaleja pystytään hyödyntämään perhoissa. Saatavilla olevia materiaaleja ja värisävyjä tutkitaan ja uusia sidoksia Juha koekäyttää edellisenä kesänä, ennen kuin mallit päätyvät tuotantoon. Juha kertoo, että jos paikallinen materiaali toimii hyvin, perhot sidotaan kyseisestä materiaalista.
Perhot suunnitellaan Suomessa, sidotaan meidän omalla työpajalla Keniassa. Vaikka sitojat ovat korkeatasoisia käsityöläisiä, Juhan tehtävänä on tuoda perhoihin skandinaavisiin hyönteisiin ja kalalajeihin liittyvän osaamisen ja ymmärryksen. Hyönteismaailma ja perhojen jäljittelyjen kohteet eri mantereilla vaihtelevat. Suomalaisessa taimenen ja harjuksen koskikalastuksessa tärkeimpiä jäljittelykohteita ovat vesiperhosten ja päivänkorentojen eri kehitysvaiheet sekä pikkukalat kuten ahven, salakka, mutu ja kivisimppu. Pohjoisen puhtaissa ja kirkkaissa vesissä värimaailma on hiukan erilainen kuin etelässä. Juha on tuonut sidontaan myös muunnoksia suomalaisista suosikeista, kuten Nalle Puh, Kaijakka, Haupitsit, Syömähampaat, Drag Devilsit, Kanikoneet, Huopana, Super Spuddler, salakkajäljitelmät, Mutu, Kolmipiikki ja niin edelleen. Juha kertoo tehneensä yhteistyötä myös monien alan huippusitojien ja innovaattoreiden kanssa: ”mulle tulee paljon soittoja ja pyyntöjä, että voisiko sitoo sen ja sen”. Suunnittelun ohella perhojen laadunvarmistus, varastointi ja pakkaus tapahtuu Suomessa; käytännössä Juha kertoo tarkastavansa itse kaikki työpajalta tulevat perhot: ”Mottoni on: kalastaja tekee monia valintoja – siimat, kelat, vavat, kahluuvarusteet, maastoauto ynnä muuta, mutta lohi tekee vain yhden valinnan – perhon.”
Joskus on hyvien materiaalien hankinnassa tarvinnut käyttää myös kekseliäisyyttä. Keniaan saapuu paljon käytettyjä kierrätysvaatteita, jopa kokonaisia käytettyjä siniketun ja muiden turkiseläinten turkiksia. Yhdestä turkiksesta saa paljon sidontamateriaalia. Turkis on riittänyt usean yrityksen tarpeisiin. Oma osuutensa on myös löytää materiaaleille laadukas värjäys. Toimialan ja maan paikallistuntemuksella on huomattava merkitys, jotta erilaisia materiaaleja on runsaasti käytössä.
Miljoona perhoa
Pro Pohjola Oy:n oma tuotanto lähti vauhdilla käyntiin. jo ensimmäisenä toimintavuonna Tamperelainen Sporttia-Pekka teki tilauksen seuraavaa kesää varten. Motonet Oy oli suhtautunut Pro Pohjolan tarinaan ja vastuullisuusnäkökulmiin mielenkiinnolla ja kiinnostus olikin johtanut yhteistyöhön Motonetin perhoasiantuntijan Nikolai Holttisen kanssa. Yhteistyössä syntyi MTX-fishing valmisperhomallisto Motonetin valikoimiin.
Nyt keväällä 2022 Pro Pohjola Oy täyttää kymmenen vuotta. Motonetin MTX-fishing valmisperhojen ohella Pro Pohjola Oy:n perhoja myydään omassa Ottiperho.com -verkkokaupassa. Juha arvioi, että vuositasolla myydään noin 100 000 perhoa, joten miljoonas myyty perho lähestyy kohta puoliin. Tulevalle kesälle MTX-fishing mallistoon on tulossa foamiperhouutuuksia.
https://ottiperho.com/product-category/perhot/
Juha kertoo nyt kymmenen vuoden jälkeen olevansa toiminnasta edelleen äärimmäisen innoissaan. Hän kertoo motivoituvansa ajatuksesta, että tuhannet kalamiehet ovat tulleet onnelliseksi heidän saadessaan ensimmäisen lohensa, ennätystaimenen tai suurharjuksen Pro Pohjola Oy:n tuottamalla perholla. ”Mikään ei ole niin hienoa kuin nähdä kalamiehen tai -naisen onnistuvan”. Juha kertoo Pro Pohjola Oy:n kasvaneen Suomen suurimmaksi valmisperhojen maahantuontiyritykseksi; firma myy noin satatuhatta perhoa vuodessa ja nyt yritystä on pyöritetty tasan kymmenen vuotta. Miljoonas perho on lähtee liikkeelle kohtapuoliin.
